Body fitneksen ja kehonrakennuksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 2005 -kisaraportti
Tänä vuonna PM-kisat järjestettiin Suomessa, paikkana Helsingin kulttuuritalo. Paikalle oli saapunut taas runsaslukuinen yleisö kannustamaan omia kilpailijoitamme ja tutustumaan kisojen ohessa järjestettyihin messuihin. Kisat olivat myös viimeiset keväällä pidetyt kilpailut, sillä jatkossa PM-kisat tullaan käymään syksyisin pari viikkoa kotoisten SM-mittelöiden jälkeen. Tämä varmasti on eduksi tapahtumalle, näin saadaan helpommin kisailijoita mukaan ja enemmän osanottajia sarjoihin. Tällä kertaa kahteen kehonrakennussarjaan saatiin vain kaksi osanottajaa.
Naisten body fitness ei kärsinyt osanottajapulaa, vaan mukaan oli saatu reilusti kilpailijoita. Alle 164cm:n sarjaan Suomesta kisaan lähtivät Heidi Sorsa, Minna Paler ja Kati Raatikainen. Heti line-upista oli huomattavissa eroa kilpailijoiden välillä. Lihasmassan määrä vaihteli yllättävän paljon, suomalaisten ollessa kevytrakenteisemmasta päästä. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka eri pohjoismaitten tuomareista koostuva raati näkisi kilpailijoiden paremmuuden. Body fitness-kilpailijoiltahan haetaan urheilullista, mutta kuitenkin naisellista fysiikkaa. Ei niinkään suurta lihasmassaa. Katsomo yltyikin suosionosoituksiin Heidi Sorsan päästyä heti ensimmäisenä vertailuun. Kisan edetessä Heidi vaikutti olevan kärkikamppailussa mukana, sen verran usein naista vietiin vertailusta toiseen. Myös Minna Paler ja Kati Raatikainen saivat osansa vertailuista. Finaalin jälkeen julistettiin tulokset: parhaana suomalaisena Heidi Sorsa viides. Mitä ihmettä, katsoin hölmönä vaimoani. Nyt en ymmärrä enää yhtään mitään. Lähes joka vertailuun ja viides! No, seuraavana päivänä kaikki oli jo toisin. Virheet pisteenlaskussa sekoittivat pakan uudestaan ja Heidi saatiin sijalle 2, Minna Paler kuudenneksi ja Kati Raatikainen kahdeksanneksi. Kisa oli tiukka ja tasainen, kaikki kilpailijat olivat hyvässä kunnossa. Voiton vei Ruotsin Linda Fodor, kolmannen sijan tasapistein, mutta posedown-kierroksen Heidille hävinneenä Monica Hoyer Saur Norjasta. Yli 164cm:n sarjaan edustajinamme olivat Katariina Tunturi, Tuija Loikkanen ja Mari Tirroniemi! Näin myös Mari pääsi nauttimaan koko rahan edestä, vielä aamukisan jälkeen PM-rivistöönkin. Myös tässä sarjassa suomalaiset olivat kanssakilpailijattariaan aavistuksen sirompia, mutta erittäin hyvässä kunnossa kaikki. Tämänkin sarjan voitto meni Ruotsiin, Christel Hanssonin viedessä isoimman pystin. Katariina Tunturi otti hienosti hopeaa ennen Islannin Heidrun Sigurdardottiria. Tuija Loikkasen neljäs ja Marin kuudes, juuri harmittavasti finaalin ulkopuolelle jättävä sija täydensi suomalaissuoritukset tässä sarjassa. Sarja oli erittäin tasainen ja ratkaisut pienestä kiinni. Hieman lisää treeniä ja Marillekin on luvassa varmasti mitalisijoja. Vielä ei ollut Marin vuoro, mutta kaikki edellytykset löytyvät kyllä. Myös Tuija Loikkanen parantaa asemiaan, kun malttaa välillä väläyttää hymyäkin. Nyt tasokkaan paketin ainoa varjopuoli oli turhan totinen ilme. Toivottavasti menee kisajännityksen piikkiin. Kokemus tuo varmuutta, kuten mainoksen lause kuuluu.
Kehonrakennukseen siirryttiin naisten avoimen sarjan myötä. Anne-Grethe Torgersen Norjasta vei tuomareiden mielestä selkeän voiton ennen Tanskan Helle Sheila Stampea. Tanskatar hävisi mielestäni pääosin rakenteensa vuoksi, vaikka oli jopa aavistuksen kireämpi kuin kilpasiskonsa. Parempi kokonaisuus ratkaisi.
Miesten -70kg:n sarjaan saatiin myös vain kaksi osanottajaa. Suomen Mika Nyyssölä (2003 SM2, -70kg) otti yksimielisellä tuomariston päätöksellä mestaruuden ennen Tanskan Erik Sanzia. Hienosti esiintynyt, hyvässä kunnossa ollut tanskalainen oli vain selvästi numeroa, kahta pienempi kuin Nyyssölä. Lihasmassa ratkaisi asian selvästi Mikan eduksi.
Alle 80kg:n voiton otti Toni Kataja Turusta. Vuoden 2003 noviisien kasikympin mestari oli saanut selvästi kovimman näköisen paketin kasaan. Kokoa oli mielestäni tullut lisää ja kireyttäkin löytyi, joten voittajan valinta ei tuottanut vaikeuksia. Toinen sija ei niin selvä ollutkaan. Norjan Bård Nilsen kiilasi kakkoseksi ennen kisakaupungin omaa poikaa, Sami Maaniemeä. Sami (2004 SM2 -70kg) oli noussut kasikymppiin viime syksyn jälkeen ja tulosta tuli heti. Kunto oli kohdallaan ja pronssi ansaitusti mukaan. Ja vielä jäi varmasti reilusti varaa kasvattaa kokoa, ennen kuin kasikympin katto tulee vastaan. Mielenkiinnolla odotan syksyn SM-kisoja. Tommi Kaukinen ei ollut päässyt nesteistä kunnolla eroon, niinpä finaaliin ei ollut asiaa sijoituksen ollessa lopulta kuudes.
Sarja -87,5kg juoni oli kasikympin mukainen. Suomalaisrynnistykseen kärkisijoille pystyi vain yksi norjalainen lyömään kapuloita rattaisiin. Lahden Jari Sihvosen täysosuman aika oli tänä päivänä. Voitto kaikin tuomariäänin, ansaitusti. Nyt oli paketti kasassa, eikä muista ollut viemään kirkkainta mitalia. Christian Egner otti kakkostilan ennen Heinolan Janne Antilaa, joka oli myös hyvässä iskussa. Nyt kuitenkin pronssia tasokkaassa sarjassa.
Alle ysivitosetkin marssittiin Maamme-laulun tahtiin. Reijo “Iso Paha” Pasanen oli kunnossa ja se myös näkyi. Itsevarmasti, lavakarismallaan yleisönsä ottanut Jyväskylän mies kiikutti isoimman pokaalin muun muassa viime syksyn SM-kullan ja overall-kannun kaveriksi. Hopea lähti Islantiin, Magnus Bess Juliussonin mukaan ja pronssi Jesper Claessonin mukana länsinaapuriimme. Kovassa kunnossa olleen Ismo Rautavuoren osaksi tuli neljäs sija, vaikka mies tuntui vielä parantavan kuntoaan kuin sika juoksuaan kisan edetessä. Ei vain ihan riittänyt mitaleille tällä kertaa. Raskas sarja (+95kg) marssitti lavalle myös kisaan “mustana hevosena” tulleen Jari “Boogie” Mustosen, Timo “Napalmi” Vilposen seuraksi. Tällä kertaa kuitenkin Suomi-poikia vietiin aivan eri sävellajissa. Tahtipuikkoa heiluttivat muut miehet: Paul Snorre Hojer Norjasta vei selvän voiton. Kokoa oli riittävästi, hyvä rakenne ja erittäin tiukka kisakunto. Kakkospaikasta käytiin tiukka vääntö, Ruotsin Lennart Brandtin ottaessa hopeaa pisteen erolla Tanskan Kim Koldiin. Valtavan kokoinen ja erittäin hyvin esiintynyt tanskalainen hävisi aavistuksen pehmeämmän kuntonsa vuoksi. Pitkällä miehellä on erittäin hyvä lihasmassa ja mahtava lavakarisma. Viimeisen päälle kireässä kunnossa olisi varmasti taistellut voitosta. Timo Vilponen ei ollut päässyt kunnolla nesteistä eroon, eikä kyennyt haastamaan kärkikolmikkoa. Näin neljänneksi. Samoin kävi Boogie Mustoselle, päivän kunto ei vain riittänyt viidettä korkeampaan sijaan. Rakennetta ja kokoa näiltä yhteensä kahdeksan raskaan sarjan Suomen mestaruutta voittaneilta miehiltä löytyy yllin kyllin, mutta tämän päivän taso ei salli pientäkään epäonnistumista loppuviimeistelyjen suhteen. Peli on raakaa, mutta rehellistä.
Summa summarum: 16 suomalaista osallistui, neljä sarjavoittoa ja neljä himmeämpää mitalia. Mielestäni varsin hyvä saavutus. On hieno huomata, että maamme taso on täysin vertailukelpoinen muuhun Pohjolaan verrattuna. Ensi vuoden PM tulee olemaan entistä kovatasoisempi, kiitos ajankohdan. Mutta sitä ennen ovat edessä kahdet SM-kisat, ensimmäiset aika tarkalleen viiden kuukauden kuluttua. Ainakin allekirjoittaneeseen nämä kisat nostattivat ankaran kisakuumeen, saapa nähdä ketä syksyllä lavalla nähdään.
Vielä onnittelut Marille. Hieno suoritus kovassa seurassa. Toivottavasti kisa toi lisää motivaatiota ja näemme hänet jatkossakin kisoissa, menestystä on varmasti luvassa!
Kisaterveisin,
Jukka-Pekka Nousiainen