<- Palaa takaisin "Historia" -pääsivulle

Body SM 2004 -raportti (23.-24.10.2004)

Kisarumba starttasi perjantaina klo 20 punnituksella ja kilpailijakokouksella hotelli Cumuluksessa Lahdessa. Tilaisuudessa käytiin läpi kilpailun kulku ja muut asiaan kuuluvat seikat. Olimme Jannen ja huoltajiemme Pasin ja Manon kanssa ajoissa paikalla ja valmiina. Viimeiset tankkauseväät ennen punnitusta vetelimme Jannen kanssa alas matkalla Lahteen. Molemmat olimme karsinnan jälkeen niin sanotusti tehneet kotitehtävämme kunnolla. Paino oli vedätetty riittävän alas, joten ei ollut huolta. Sai tankata huolella kisaa kohti, ja kyllä me sitten söimmekin! Kokouksen jälkeen oli aika astua puntarille: kellotin lukemat 68,6kg ja Janne 84,8kg. Molemmat kirkkaasti sarjoihimme, siitä sitten syömään lisää ja kotia kohti.

Punnitustilaisuus on aina myös enemmän tai vähemmän ensimmäinen vertailu, jossa jo nähdään osviittaa kuka on missäkin kunnossa. Samaten myös lopulliset kilpailusarjat muotoutuvat vasta silloin. Kaksi viikkoa sitten toppuuttelin Pasia hänen sanoessaan kunnostani, että kultaa on tulossa jos ei nyt jokin raaja irtoa ennen kisaa. Minähän en usko mitään, ennen kuin tuomarien tulos tulee. Pasi piti mielipiteensä vielä punnituksen jälkeenkin, ilme oli sen näköinen hypätessäni alas vaa'alta. Ainoa yllätys sarjassani (-70kg) oli kahden kilpailijan jääminen pois: Kahden viikon takainen noviisien -70kg:n mestari Toni Tupala ei ilmaantunut paikalla ja jäi näin pois SM-kisoista. Samaten sarjaa kaksi vuotta hallinnut Töysän Marko Kallioniemi ei lähtenyt tänä vuonna puolustamaan mestaruuttaan. Harmin paikka, varsinkin Kallioniemen kanssa olisin halunnut kilpailla ja katsoa miten käy. Hän on kovan luokan kilpailija alle 70-kiloisissa. Nyt sarjaan tuli kaikkiaan neljä kilpailijaa.

Jannen sarjassa olikin sitten sitäkin enemmän ukkoa jonossa. Myös enemmän muutoksia nähtiin. Spekulaatiot saivat pisteen, kun Kuopion Jerry Ossi nousi puntarille. Reilu 82:n kilon paino tiesi pari vuotta kilpailutaukoa pitäneelle, entiselle kasikympin miehelle siirtymistä isompaan sarjaan. -90kg:n hallitseva, kaksinkertainen Suomen mestari, Tommi Heinonen, loisti poissaolollaan. Kuulemani mukaan Tommi oli ollut itsekin varsin hämmästynyt kuullessaan olevansa muka kisoihin menossa... Heinolan Kimmo Hovilainen, joka sijoittui Tampereen karsinnoissa kolmanneksi -90kg:n sarjassa painaen lähes 87kg, oli tehnyt todella kovan työn. Hän oli vetänyt itsensä tiukkaan kuntoon ja menikin -80kg:n sarjaan, muutaman sadan gramman marginaalilla. Muuten asetelmat pitivät, sarjaan tuli Jannen kanssa kisaamaan kaikkiaan 17 muuta kilpailijaa. Kovan näköinen sarja.

Lauantaiaamu koitti odotuksia täynnä ja kiireessä. Olin onnistunut nukkumaan pommiin! Aika hyvä kohta vetää unta kuulaan, osoittipa ainakin ukon olevan kohtalaisen rennossa vedossa...

Haettuani Pasin matkaan, ehdimme kuitenkin Virpin kanssa ajoissa Lahteen ja kisapaikalle. Messut olivat täydessä käynnissä, messuvieraat katselivat pitkään mustia murjaaneja, jotka suunnistivat yksi toisensa jälkeen backstagelle lämmittelytiloihin valmistautumaan itse kilpailuun.

Kilpailun alku viivästyi muutaman minuutin, jotta saatiin 30 metrin jono väkeä vielä sullottua sisään ja lehterit täyteen.

Kisa alkoi naisten sarjoilla, alkukilpailut kustakin sarjasta pienimmästä suurimpaan, sama miehillä sen jälkeen. Tauko ja sarjojen kaikkien kilpailijoiden vapaaohjelmat. Tauko, finaalit ja palkintojen jako samassa järjestyksessä sarjoittain. Lopuksi vielä sekä naisten että miesten Overall-kisa sarjojen voittajien kesken kisojen yleismestaruudesta.

Hanna Linden-Salo (2) ja Salla Kauranen (1), sarja -57kg. Naiset siis aloittivat -57kg:n sarjalla. 2003 MM-pronssimitalisti, Helsingin Salla Kauranen kesti viime vuoden noviisimestarin, Haaparannan Hanna Linden-Salon haasteen ja vei kirkkaimman mitalin Hannan selvästi viime vuodesta parantuneesta kunnosta huolimatta. Varsinkin jalkaosasto oli Hannalla kiristynyt selvästi, myös lihasta oli tullut lisää. Se ei vain riittänyt myös kovaan kuntoon itsensä virittäneen Sallan voittamiseen, siispä hopeaa Haaparantaan.

Naisten raskaan sarjan (+57kg) voitti Tampereen Inkeri Salminen, viime vuodesta sarjaa ylemmäs ja noviiseista yleiseen siirtyneen Järvenpään Pia-Maria Honkasen korjatessa hopeisen mitalin matkaansa. Kolmas oli Pia Heikkilä Oulusta. Kaikki kolme olivat hyvässä kunnossa ja niinpä nähtiin hyvä kisa tässäkin naisten sarjassa.

Sitten oli miesten vuoro, alkaen pienimmästä(-70kg) sarjasta. Oli siis aika minunkin astua lavalle. Oli todella helppo mennä yleisön eteen, olin luottavainen omasta kunnostani. Kaikki oli mennyt nappiin, en olisi voinut keksiä mitään minkä olisi voinut paremmin tehdä kuntoni eteen. Värikin oli paljon parempi kuin Tampereella, kiitos paremmassa kunnossa olleen ihon ja paremman värinlevitystekniikan. Jukka-Pekka Nousiainen Suomen Mestari 2004, (-70 kg). Aina oppii jotain uutta! Olin myös rasvannut nahkaani hullun lailla Tampereen kisasta lähtien, yhtään kiveä ei jätetty kääntämättä. Poseeraaminen on osa-alue, jota voi parantaa loputtomasti. Olin siihenkin tällä kertaa tyytyväinen, muutaman kerran meinasi unohtua kunnolla keuhkojen tyhjäys ennen tiettyjä poseerauksia. Niinpä oli helppo mennä lavalle ja pistää parastaan. Näyttää mitä pitkällä ja raskaalla dieetillä oli saatu aikaan. Nautin joka hetkestä! Saliltamme oli hyvä joukko kannustamassa, yleisö eli muutenkin hienosti mukana ja tunnelma oli katossa. Alkukilpailun jälkeen vapaaohjelma, joka sujui hyvin ja tuntui miellyttävän katsojiakin. Backstagella kisailijoiden kesken fiilis oli rento ja kannustimmekin toisiamme finaaliin, kaikkien ollessa jo hiljalleen väsyneitä pitkästä kisapäivästä. Vielä viimeinen terästäytyminen ja lavalle finaaliin. Viimeiset vertailut ja lopuksi posedown. Pistin parastani loppuun asti, tämän eteenhän tässä oli kuukausikaupalla paiskittu hommia!!

Naisten kehonrakennuksen ammattilaisen, vierailevana esiintyjänä toimineen Maija Lehtosen ojentaessa lopuksi ykköspystin ja onnitellessa minua, tunne oli sanoinkuvaamaton. Tästä hetkestä oli varovasti unelmoitu jo niin kauan... Hopeaa otti Tampereen tapaan Helsingin Sami Maaniemi, pronssin matkatessa Kuopioon kaksi viikkoa vanhan noviisien hopeamitalin kaveriksi Hannu Nissisen mukana. Noviisien pronssia kaksi viikkoa sitten Turussa ottanut Tomi Miettinen oli neljäs.

Lavalta päästyäni ensimmäisten onnittelijoiden joukossa oli myös Marko Kallioniemi, joka kertoi että päätti jättää kisat väliin motivaation puutteen takia. Mukava mies, totesi viisaasti että puolivaloilla tätä touhua on turha yrittää. Se nälkä on löydyttävä ja sen on oltava kova, jotta jaksaa tehdä mitä laji vaatii menestyksen eteen. En voi tuohon juurikaan mitään lisätä. Hetken huokasin, että homma on nyt ohi. Kunnes kuulutettiin, että kaikkien sarjojen voittajat valmistautuvat Overall-kisaan!

Miesten -80kg:n sarjassa käytiin kova kisa 14 miehen kesken. Tiukan kisan voiton vei Petri Panula Tampereelta, Kimmo Hovilaisen ottaessa hopeaa Heinolaan. Näin palkittiin myös Kimmon kova painonpudotus, kunto olikin aivan eri luokkaa kuin karsinnoissa kolme viikkoa aiemmin. Juha Enberg täydensi Heinolan menestystä ottamalla pronssia. Sarjan kovasta tasosta kertoo hallitsevan mestarin, Tampereen Teppei Morimoton jääminen mitaleilta sijalle 4.

Jerry Ossi ja Janne Kotka vertailussa, sarja -87,5kg. Miesten -87,5kg:n sarja toi myös Jannen lavalle, monen muun kovan kilpailijan seurassa. Alku näytti heti todella hyvältä. Janne oli mukana lähes kaikissa vertailuissa Jerry Ossin ja Jarkko Hinkkasen kanssa, ja esiintyi itsevarmasti tuttu hymy kasvoillaan. Ehdin seuraamaan ja kannustamaan Jannea katsomoon oman sarjani jälkeen. Jännitti enemmän kuin lavalla! Alkukisan jälkeen arvioin mitalien olevan noiden kolmen ja Marko Heikkisen ja Jari Sihvosen välinen asia. Jerry näytti mielestäni selvästi kovimmalta, sijat 2-4 oli tosi vaikea arvioida. Eri tyyppisiä kavereita, hieman eri mallisia mutta kovassa kunnossa kaikki. Ei käynyt tuomareita kateeksi! Todella pitkien vertailujen jälkeen ja finaalin taiston tauottua yksi mies oli ylitse muiden: Jerry Ossi Kuopiosta vei voiton. Jyväskylän Jarkko Hinkkanen otti toisen tilan yhtälailla kaikin tuomariäänin. Kolmas sija, tasapistein neljännen kilpailijan kanssa: Marko Heikkinen, Järvenpää! Janne jäi neljänneksi kapeimmalla mahdollisella marginaalilla. Ja pois mitaleilta. Pettymykseni oli kova, mutta ei voi mitään. Olisi suonut Jannelle mitalin seitsemän vuoden kisatauon jälkeen, mutta kilpaurheilu on tällaista. Janne otti asian ammattimaisella tyyneydellä. Eikä hävinnyt huonolle kilpailijalle. Marko Heikkinen oli kunnossa, ei epäilystäkään. Niin lähellä, mutta silti niin kaukana! Lahden Jari Sihvonen täydensi finalistit viidennellä sijallaan, kelpo kunnossa hänkin.

Alle 95-kiloisissa tehtiin myös kehonrakennushistoriaa: milloinhan viimeksi, jos koskaan, ovat yleisen sarjan mitalistit olleet kaikki Masters-ikäisiä (+40v.) kilpailijoita? Tänä vuonna tässä sarjassa sekin harvinaisuus nähtiin. Jyväskylän Reijo "Iso Paha" Pasanen oli vaihtanut parin vuoden tauon aikana -90kg:sta ysivitosiin ja hurjassa kunnossa olikin. Kaikki kunnia muille, mutta voittajasta ei ollut mielestäni epäilystä enää punnituksen jälkeen. Niin kovassa vedossa mies oli. Kultamitali lähtikin matkaan illan päätteksi. Hopealle kiilasi Jari Mattila Vantaalta, pitkän linjan kisaajia hänkin, myös tämän syksyn Masters MM8! Pronssia otti ikinuori bodylegenda, Jussi Hokkanen Lahdesta. Näin kahden viikon takainen Mastersien SM-hopea sai jatkoa kotikaupungissa. Kuvitelkaa, mies kilpaili ensimmäisen kerran 27 vuotta sitten!! Samaan aikaan minä pummasin kipparilla kassatädiltä rikkinäisiä irtokarkkeja kuuden vanhana. Näiltä kolmelta mieheltä löytyy yhteensä vuosikymmenten kokemus ja tietämys treenaamisesta. Ei voi kuin kunnioittaa, he ovat esimerkkejä siitä mitä kehonrakennus elämäntapana voi tuottaa. Mastersien panosta täydensi vielä +50v. Suomen mestarin, Kari Lindenin sijoittuminen kuudenneksi yleisessä sarjassa. Edelle kiilasivat tiukan kisan sijoista 4-5 käyneet Erkki Hirvonen Jyväskylästä (4.) ja Marko Lohikoski Helsingistä (5.).

Ari 'Godzilla' Kokkonen, tiukan kilpailun tiukka kakkonen (+95kg). Miesten raskasta sarjaa (+95kg) oli ennakkoon spekuloitu paljon. Pystyykö Jari "Boogie" Mustonen venymään seitsemänteen mestaruuteensa? Ari "Godzilla" Kokkonen oli nyt saanut treenata vammoitta ja oli tulossa paljon kovemmassa kunnossa kisaan kuin edellisvuonna kaikkien harmien riivaamana. Samaten Timo "Napalmi" Vilponen oli tekemässä comebackia syksyn kisassa ja ennakkokuvat lupailivat hyvää. Rovaniemen JiiPee Pulkkisen paluulta katkaistiin siivet miehen jouduttua ojentajaleikkaukseen aiemmin tänä vuonna. Turun noviisikisasta oli tulossa monta haastajaa yleiseen sarjaan, samaten Petteri Kiviniemi oli Turussa kovan näköisessä kunnossa. Ennakkoasetelmat lupasivat siis kovaa kisaa raskaan sarjan tittelistä.

Heti alusta sähköä oli ilmassa enemmän kuin Olkiluodon voimalassa. Tuimat ilmeet kertoivat kaikkien olevan tosissaan liikkeellä, leikki oli nyt kaukana. Kärkikolmikkoon kampesivat alkukisan vertailujen perusteella mielestäni Mustonen, Kokkonen ja Vilponen. Haastajien paukut eivät riittäneet aivan terävimmän kärjen haastamiseen, vaikka kaikki kisaajat olivatkin saaneet itsensä viritettyä kovaan kuntoon. Finaalin jälkeen jännitys tiivistyi palkintojen jaon alla. Viidenneksi tuli tuore noviisien mestari, Jussi Heikkilä Kuopiosta. Hänen edelleen Turussa noviiseissa viidenneksi tullut, nyt pykälää korkeammalle, lähimmäksi mitalikolmikkoa kivunnut Rovaniemen Rauno Savela. Kolmas sija: Boogie Mustonen, Kuopio. Näin seitsemäs mestaruus jäi toteutumatta, miehen ottaessa tyynesti vastaan pronssia. Toinen sija lähti myös Kuopioon, Godzilla Kokkonen jäi hopealle toisen kerran peräkkäin. Mies oli varmasti pettynyt, sillä kunto oli aivan eri luokkaa kuin viime vuonna. Pakarat olivat säikeillä, muutenkin mies oli tosi kireässä kunnossa. Mutta lopputulos oli sama. Toki nyt Boogie jäi taakse, mutta edelle meni vielä yksi mies. Nimittäin Vaasan Timo "Napalmi" Vilponen. Näin raskaan sarjan valta vaihtui ja Napalmi otti toisen raskaan sarjan mestaruutensa vuoden 2000 voiton jatkoksi. Ero oli hiuksen hieno. Tasapisteillä olleiden miesten paremmuus ratkaistiin alkukilpailun perusteella, jonka Vilponen vei nimiinsä yhdellä ainoalla pisteellä! Palkintojen jaon jälkeen Vilponen pyysi mikrofonin ja toivotti isälleen hyvää syntymäpäivää. Mahtava päätös mahtavalle sarjalle. Uusi kuningas oli kruunattu.

Lopuksi oli vuorossa vielä Overall-kisa kaikkien sarjavoittajien kesken. Salla Kauranen vei naisten mestaruuden, sitten oli vielä miesten sarja. Olin todella innoissani päästessäni lavalle vertailuihin "isojen poikien" kanssa. Odotan mielenkiinnolla kuvia kisasta! Vedimme pakolliset poseeraukset, yritin pistää parastani ja näyttää mallia kireydestä, joka oli aseeni lihasmassaltaan suurempia karjuja vastaan. Posedown vielä tiukasti rutistamalla ja oli aika julistaa voittaja. Valtaisa pokaali meni mielestäni oikeaan osoitteeseen, Reijo Pasaselle. Mies oli saanut itsensä tosi kovaan kuntoon, kuten kyllä kaikki muutkin voittajat. Tämän jälkeen kisat oli kisattu ja homma viimeinkin paketissa. Nyt pystyi huokaisemaan helpotuksesta ja aloittamaan veden kittaamisen. Olin aivan puhki, mutta sanoinkuvaamattoman onnellinen. Tämän kaiken hahmottamiseen menee vielä aikaa. Pakkailin varusteeni ja lähdin naama virneessä suuntaamaan messuosastollemme. Siellä Janne ja muu porukka jo odottaa. Täytekakkukahvit tiedossa, hymy levisi jo korvasta korvaan. Tätä on odotettu, dieetti ohi ja kisat pulkassa. Mahtava tunne!


Galleriassa valokuvia Body SM 2004 kilpailusta ->

Terveisin,

Jukka-Pekka Nousiainen

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu